Kysely hahmoille: Elämästä

[Nibs]

Huom! Jos kopioit nämä kysymykset johonkin roolipeliisi, ole kiltti ja kreditoi minut niiden kehittäjänä ja laita linkki takaisin tälle foorumille. Kiitos. (:

Huom 2! Hahmon elämäntilanteen tämän vastatessa voi valita vapaasti – kuhan se on ainakin tapahtunut tai suunnitelmissa tapahtuvaksi, eikä vain hatusta vetämäsi päähänpisto. Vastailkaa yhdellä tai useammalla hahmollanne. Koska joillakin saattaa olla kymmeniä hahmoja, laitetaanpa raja: korkeintaan viidellä (5) eri hahmolla ja kaikkien vastaukset samaan viestiin.

1.) Vanhempiesi mukaan, mikä oli ensimmäinen sanasi?
2.) Varhaisin muistosi?
3.) Millainen oli ensimmäinen koulupäiväsi?
4.) Lapsuuden haaveesi?
5.) Mitä haluaisit tehdä työksesi?
6.) Kerro lyhyesti perheestäsi?
7.) Haluaisitko (lisää) lapsia?
8.) Mottosi?
9.) Kaikki kuolevat joskus; miten haluaisit kuolla?
10.) Paras vuosi elämästäsi?

* * * * * * * * * *

1.) Vanhempiesi mukaan, mikä oli ensimmäinen sanasi?
Lestat: Ei heitä kiinnostanut kuunnella, saati muistaa. He kirjaiemllisesti sanoivat noin, kun joskus utelin juuri tuosta asiasta.
Erik: Sasha. (Ainoa ystäväni, perheeni koira.)
Barty Jr.: Isi.
Simba: Isi.

2.) Varhaisin muistosi?
Lestat: 5-vuotiaana, kun minulle ja muille lapsille näytettiin kammottava paikka ja kerrottiin, miten siinä aikoinaan poltettiin roviolla myös viattomia, noidiksi syytettyinä. Se muisto ahdistaa vieläkin kammottavasti joka kerta kun muistan sen jotain kautta. Ja väittävät minua vastuuttomaksi aikuiseksi!
Erik: Hirviö peilissä ja haavat käsissäni kun rikoin peilin paniikissa ja se miten äitini raahasi minut sen eteen, kun olin vain esittänyt viattoman kysymyksen miksi minun piti pitää naamiota ja kenenkään muun ei. Se oli siis minun peilikuvani viidentenä syntymäpäivänäni.
Barty Jr.: Hiippailen Taikaministeriön ihmeiden keskellä salaa näkymättömyysviitan alla, koko päivän. Olin silloin kuulema 5-vuotias. Kunpa muistaisin siitä enemmän kuin vain pari epäselvää pätkää...
Simba: Leijun ilmassa tosi korkealla ja alla on paljon värikkäitä ja kovasti metelöiviä hahmoja. Oikeasti perheystävämme Rafiki piteli minua Jylhäkallion kielekkeeltä valtakunnan ihailatavana ja hahmot olivat riemuitsevia, tulevia alamaisiani. Eli se oli osa kuninkaallista seremoniaa, kun olin vasta vauva. ...Entäs jos olisin pudonnut?

3.) Millainen oli ensimmäinen koulupäiväsi?
Lestat: Mahtava! Koska rakastin oppimista ja munkit pitivät minusta ja uskoivat minuun.
Erik: En koskaan saanut käydä kouluja. Äitini opetti kotona kaikkein välttämätömimmän ja muun opin omillani. Todennäköisesti se säästi henkeni.
Barty Jr.: Painostava ja jännittävä, sillä piti ehdottomasti välttää kaikenlainen taikuuden levittely, jos haluaisin pysyä jästikoulussa. Onnitunut päivä kaikenkaikkiaan ja yksi harvoista kerroista kun isä on kertonut olevansa ylpeä minusta! Jäi siis tosi positiivinen muisto.
Simba: Mikä on koulu?

4.) Lapsuuden haaveesi?
Lestat: Päästä kauas pois isäni linnasta, mutta onnistuin siinä vasta melkein aikuisena, parhaan ystäväni Nickin kanssa - mutta se oli sitten sitäkin upeampaa.
Erik: Olla rakastettu ja olla vain tavallinen lapsi... Toivotonta, mutta silti...
Barty Jr.: Tehdä isästäni ylpeä minusta, mutta ei olla niinkuin hän. Ja pohjimmiltaan, että isä hyväksyisi minut juuri sellaisena, kuin olen. Jotenkin tuntuu, että se on toivoton unelma.
Simba: Olla ihan niinkuin isä.

5.) Mitä haluaisit tehdä työksesi?
Lestat: Mitä tahansa jännittävää, jossa olen kaikkien huomion keskipisteenä.
Erik: Säveltää musiikkiani maailmalle.
Barty Jr.: Näytellä elokuvissa ja tv:ssä.
Simba: Miten niin? Minustahan tulee Jylhämaan kuningas!!!

6.) Kerro lyhyesti perheestäsi?
Lestat: Ihmisperheeseeni kuului liuta isoveljiä, jotka inhosivat minua, enkä minäkään heistä siis perustanut. Sokea ja rampa isä, joka vihasi minua ja silti ne kaikki halusivat vangita minut sinne helvetinloukkoon, jota kotikyläksikin kutsuttiin. Äiti, joka edes yritti tukea ja välittää minusta, mutta oli etäinen ja kylmähkö, eikä mitenkään äidillinen persoona. Äitini tuella pääsin karkaamaan kotoa vihdoin lopullisesti silloin Nickin kanssa. Kaikki ovat jo kuolleet yli 200 vuotta sitten. Nyt perheeseeni kuuluu minut vampyyriksi luonut isähahmoni vampyyri Marius jota palvon ja jonka kanssa olen hyvin läheinen, ja jonkinsorttiset veljenkorvikkeet vampyyrit Louis ja Armand, joiden kansa riitelen usein enemmän ja vähemmän tosissaan, mutta joita rakastan silti syvästi. Heihin tutustuin jouduttuani eroamaan Mariuksesta toistaiseksi kauan sitten. Louis muistuttaa kovasti Nickiä, mikä onkin yksi syy, miksi loin hänestä vampyyrin silloin parisataa vuotta sitten. Hän on kaunis sielu, mutta toivoton synkistelijä. Oma Puudelipojuni. Armandiin tutustuin aikoinani auttaessani hänet väkisin irti naurettavista, vanhanaikaisesta saatanallisista elämäntyylistään. Hän on vähän psykopaatti, mutta silti niin rakastettava.
Erik: Sisaruksia ei ole, isääni en koskaan tuntenut, sillä hän kuoli ennen syntymääni, äitini vihasi ja inhosi minua ja minä lopulta häntä, ainakin enimmäkseen. Hän aikoi lähettää minut psykiatriseen sairaalaan, joten karkasin 8-vuotiaana ennen kuin hän sen ehti tehdä. En tiedä onko hän enää elossa. Ainoa ystäväni ja rakas perheenjäseneni, koirani Sasha murhattiin sen vanhuudenpäivillä, kun itse olin 8-vuotias. Nykyiseen perheeseeni kuuluu ihana vaimoni Christine ja enkelimäisen kaunis poikavauvamme, jolla ei ole vielä virallista nimeä. Mielessäni pyörii mm. nimimahdollisuus, Samuel, mikä tarkoittaa 'Jumala on kuullut'.
Barty Jr.: Olen ainoa lapsi, äiti on lämmin ja ihana ja täysin pompoteltavissani ja päästäisi minut varmaan kuin koira veräjästä vaikka murhatyöstä. Iskä taas on usein liiankin tiukkis, täysi idiootti ja liikaa töissä, mutta osaa se olla joskus myös ihan paras. Olen aina ollut läheisempi isän kanssa, vaikka toisin voisi luulla. Isä on Taikaministeriössä lakituvan johtaja elikkäs tuomari ja johtaa sotaa Voldemortia vastaan. Toisaalta olen siitä ylpeä ja toisaalta vihaan sitä, miten hän omistautuu enemmän sille kuin hajoavalle perheelleen...!
Simba: Olen iskän ja äidin ainoa lapsi ja tuleva kuningas!! Kumpikin on aika rentoja tyyppejä ja tosi viisaita ja parhaita! Äiti kyllä taitaa välillä luulla että olen vieläkin vauva. En minä tarvitse kylpyjä! Äiti tuntuu jättävän kasvattamiseni enimmäkseen iskän huoleksi, mikä on okei, koska iskä on sankarini. Vaikka hän onkin joskus tiukkis ja vihassaan pelottava, hän on silti myös lempeä ja viisas, ja jaksaa leikkiä ja jopa kujeilla kanssani, ja siksi maailman paras isä ja varmana historian paras kuningas! Scar-sedän, isän veljen piti olla vain outo, mutta hyvä tyyppi... Mutta hän onkin vallanhimoinen murhaaja. Isä on varma, että Scar-setä yritti murhata minut ja hänet, kun vähän aikaa sitten jouduin melkein gnulauman tallomaksi... Se oli jo itsessään niin kamalaa, etten ole varma tapahtuiko se edes oikeasti. Enkä oikein osaa suhtautua setään - hän oli lempisetäni, mutta yritän uskoa isää. Setä on nyt karkoitettu laumasta ja valtakunnasta ikuisiksi ajoiksi. Minulla on äidin puolelta myös serkut Nala ja hänen pikkuveljensä Mheetu, joista Nala on paras ystäväni. Joskus vaikeaa muistaa, että hän on tyttö.

7.) Haluaisitko (lisää) lapsia?
Lestat: En koskaan halunnut lapsia, joskin taisi niitä liuta maailmaan syntyä. En vain tuntenu niistä yhtäkään. Ja nykyään en voisikaan saada niitä. Ei minusta ole isäksi. Johan sen Claudiakin todisti, sille kun yritin jonkinlaista roolimallia olla.
Erik: Kerron sitten, kun oikeasti tajuan, että tämä yksikään on tosiaan tässä.
Barty Jr.: En ole koskaan ajatellut perheen perustamista, kun nykyinenkin toimii niin huonosti. Eli, en taida haluta.
Simba: Tottakai. Täytyyhän minun seuraaja itselleni saada eli ainakin yksi pentu. Muttei tod Nalan kanssa niinku Zazu yrittää väittää, että muka olisi pakko!

8.) Mottosi?
Lestat: "Life without me would be even more unbearable."
Erik: "Only love and music are forever."
Barty Jr.: "If there wasn't some huge downside to doing something stupid, it wouldn't be worth doing it."
Simba: Ei minulla ole sellaista, mutta kavereideni "Hakuna Matata", eli 'ei huolia' kuulostaa tosi houkuttelevalta. Luulen, että sitä voisi soveltaa kuninkuuteen...

9.) Kaikki kuolevat joskus; miten haluaisit kuolla?
Lestat: En minä välttämättä kuole koskaan. Mutta jos niin sattuisi käymään, niin miten vain, kunhan arvokkaasti, tyylikkäästi ja historiaan painuvalla tavalla.
Erik: Vanhuuteen ja onnellisena, rakastavan perheen ympäröimänä. Olen aina halunnut lähinnä kaikkea, mikä on normaalia, rakkauden rinnalla.
Barty Jr.: Mahdollisimman nopealla ja kivuttomalla tavalla. Kuten vaikka avada kedavraan. Pitkällinen kituminen kammottaa minua.
Simba: Vanhuksena jossakin tosi kunniakkaassa taistelussa, voittajana.

10.) Paras vuosi elämästäsi?
Lestat: Ensimmäinen vuosi Mariuksen kanssa! Uusi maailma uusin silmin, rakastavan isähahmon ja unelmaopettajan vierellä.
Erik: Tämä juuri nyt kuluva. Kaikki on niin hyvin, kuin vain voi olla ja isyys on kiehtova asia.
Barty Jr.: Varmaan kymmenes vuoteni. En vielä tiennyt äidin sairaudesta, iskä oli paljon kotona ja meidän kanssa, ja oli hauskaa hössöttää tulevaa Tylypahkan aloitusta.
Simba: Olen elänyt vasta vähän yli vuoden, että parhaat vuodet ovat varmaan vielä edessä, sillä tämä se ei ainakaan ole. Menetin rakkaan setäni, joka kai yritti murhata minut...? Ei sen näin pitänyt mennä...!
_________________

Though it won't be today, someday I'll hope again.
And there'll be beauty from pain.

[Yuff]

Hei tämä on mahtava idea! : D

1.) Vanhempiesi mukaan, mikä oli ensimmäinen sanasi?
Matthew E. -- En tiedä. Äidillä oli kova kiire juosta miesten perässä ettei ole varmaan edes itse tietoinen?
Kayleigh B. -- Lusikka.
Veril -- Varmaan sika! En tiedä.

2.) Varhaisin muistosi?
Matthew E. -- Humalainen äiti. Ja kuinka hän toi sisään miehiä! Millainen äiti hänkin oli, 4 vuotias lapsi katselee... okei, seuraava kysymys.
Kayleigh B. -- Ensimmäinen ponini "Lil". Minulle tarjottiin kahta upeaa ponia, mutta halusin juuri Lilin, koska se näytti niin kurjalle. En itse muista, mutta isä sanoo minun sanoneen, että se itkee. Siksi otimmekin sen.
Veril -- Isoisän tapa rankaista minua, hyh... Korvissani kaikuu vieläkin se nahkavyön ääni...

3.) Millainen oli ensimmäinen koulupäiväsi?
Matthew E. -- Mielenkiintoinen, vaikken siitä varsinaisesti pitänytkään. Huoletti kokoajan, kuinka pieni pikkuveljeni pärjää äidin kanssa kotona.
Kayleigh B. -- Kiireinen, muistan että isäni oli aivan jännityksestä jäykkänä, enemmän kuin minä!
Veril -- Minä mitään koulun penkkiä ole kuluttanut!

4.) Lapsuuden haaveesi?
Matthew E. -- Että äiti huomaisi minutkin.
Kayleigh B. -- Että saisin ponin (jonka sainkin!), ja sitten että saisin jonkun ikäiseni leikkitoverin. Sisaruksen.
Veril -- Että saisin... pikkuveljen.

5.) Mitä haluaisit tehdä työksesi?
Matthew E. -- En ole ajatellut niin pitkälle, ehkäpä lääkäri tai joku rakennusurakoitsija...
Kayleigh B. -- Ratsastaa.
Veril -- Köyhät työtä tekee, pyh!

6.) Kerro lyhyesti perheestäsi?
Matthew E. -- Äitini on alkoholisti, ja raahaa aina muassaan mukana tuntemattomia miehiä kotiin, niin kai minäkin sain alkuni. Äitini ei edes itse välttämättä tiedä kuka isäni on! Joten minulla ei ole isää... Veljeni Ronald syntyi samankaltaisen tempauksen jälkeen. Lopulta isoäitini ei voinut enää katsoa äitini menoa vierestä vaan puuttui peliin. Hän sai äidin raitistumaan. Oli meillä koirakin, en vain muista sen nimeä. Se oli Ronaldin koira, hän löysi sen katuojasta.
Kayleigh B. -- Isäni on melko rikas. Äitini masentui synnytettyään minut, ja hän teki itsemurhan kun olin viisi kuukautta vanha. Isäni kuitenkin muutaman vuoden päästä löysi uuden naisen, jonka kanssa he menivät naimisiin (isäni on pappi, arvatkaapa millainen kohu tästä nousi!) ja elämääni astui riemukas velipuolikolmikko, Eddie, Charlie ja Caleb. He ovat kaikki minua vanhempia, melko paljonkin.
Veril -- Noh... isäni on merirosvo. Hän laitteli äitini paksuksi ja katosi jälleen merille. Äiti muutti sitten Hispaniolan sisämaihin isovanhemmilleni, jossa synnyin, elin ja vietin lapsuuteni isoisän sikojen kanssa leikkien. Isä palasi noin kymmenen vuoden kuluttua, ja kappas, äitini oli jälleen paksuna! Syntyi veljeni, jota olin hartaasti toivonut, mutta voihan kehveli! Leikkitoveri olikin vain pieni myttyinen rääpäle! Lopulta isovanhemmat saivat selville isäni merirosvotaustat ja häätivät meidät kotoaan, joten me muutettiin asumaan isäni laivaan. Sitten karkasin... nyt molemmat vanhempani ovat kuolleet ja öö... Veljeni on vain nilkki.

7.) Haluaisitko (lisää) lapsia?
Matthew E. -- Jonakin päivänä varmasti. Lisää siis.
Kayleigh B. -- En usko että ainakaan lähitulevaisuudessa... Ehkei koskaan, mutta aika näyttää. En ainakaan näe itseäni äiti-tyyppinä.
Veril -- Ei h*lvetissä!

8.) Mottosi?
Matthew E. -- " Lord grant that I shall not seek so much to be consoled as to console, to be understood as to understand all, to be loved as to loved, with all my heart. "
Kayleigh B. -- Ei minulla ole mottoa.
Veril -- " Take what you can. Give nothing back! "

9.) Kaikki kuolevat joskus; miten haluaisit kuolla?
Matthew E. -- En halua ajatella kuolemaa. Nopeasti ja kivuttomasti kai.
Kayleigh B. -- Ken tietää. Ehkäpä tipun hevoseni selästä ja taitan niskani... toivottavasti keskellä jotain olympiakenttää, joka televisioidaan, sitten kuolemastani tulee kohu! Hah!
Veril -- Uppoan ylpeästi oman laivani kannella!

10.) Paras vuosi elämästäsi?
Matthew E. -- Vuosi, jona esikois-poikani syntyi ja veljeni palasi takaisin.
Kayleigh B. -- Vuosi jona Junior Ruthven alkoi valmentajakseni.
Veril -- Vuosi jona karkasin Independencen (laivan) matkaan.
_________________
There was a time when the world asked ordinary men to do extraordinary things // Our Duty

[Unipantteri]

1.) Vanhempiesi mukaan, mikä oli ensimmäinen sanasi?
Rasti: En ole koskaan kysynyt.
Argo: En muista vanhempiani.
Rebtar: Pipi.

2.) Varhaisin muistosi?
Rasti: Äiti riitelee isän kanssa ja koska hän halua enää asua erämaassa.
Argo: Nainen jolla on sateenvarjo ottaa minut kiinni ja minua pelottaa.
Rebtar: Kun kysyn äidiltä, miksi minä olen valkoinen.

3.) Millainen oli ensimmäinen koulupäiväsi?
Rasti: Olen koira?
Argo: Sama.
Rebtar: Kaikki tuijottivat, enkä halunnut sinne enää takaisin.

4.) Lapsuuden haaveesi?
Rasti: Tutkia koko maailma
Argo: Ymmärtää paremmin.
Rebtar: Olla poika.

5.) Mitä haluaisit tehdä työksesi?
Rasti: Kuljettaa viestejä ja tutkia maastoa.
Argo: En ole oikeastaan ajatellut.
Rebtar: Jotain tekniikkaan tai fyysiseen voimaan liittyvää. Mielellään molempiin.

6.) Kerro lyhyesti perheestäsi?
Rasti: Meitä oli kolme pesuetta ja minä olen keskimmäisestä ainoa, joka jäi henkiin. Äiti muutti nuorempien sisarusten kanssa pois autiomaasta, kun olin nuori ja isä asuu edelleen autiomaassa.
Argo: En muista oikein mitään. Minulla saattoi olla veli.
Rebtar: Isäni on aasialaistaustainen ja äitini austraalialainen.

7.) Haluaisitko (lisää) lapsia?
Rasti: En ole ajatellut.
Argo: Kyllä, joskus.
Rebtar: En, koska en halua saada kellekään miehelle lapsia.

8.) Mottosi?
Rasti: Kaikesta selviää taitavalla paskanpuhumisella.
Argo: Älä jätä sateenvarjoa?
Rebtar: Valehtelu on turhaa.

9.) Kaikki kuolevat joskus; miten haluaisit kuolla?
Rasti: Olen juuri juossut pitkän matkan toimittaakseni tärkeän viestin laumanjohtajalle ja kuolen tramaattisesti matkani aiheuttaminn vammoihin. Mielellään jonkun kuolemattoman lausahduksen kera.
Argo: Vasta sitten joskus...
Rebtar: En ainakaan rintasyöpään. Tai oikeastaan mihinkään muuhunkaan, mikä vain heikentää minua pikkuhiljaa.

10.) Paras vuosi elämästäsi?
Rasti: Kun lähdin isäni luota.
Argo: Kun sateenvarjonainen löysi minut.
Rebtar: Tämä (15-16)
_________________
"Ihmisten on pakko ajatella. Ajatteleminen ei ole kannanottoa puolesta tai vastaan. Sellainen on äänestämistä."
— Robert Frost

[irvistys]

1.) Vanhempiesi mukaan, mikä oli ensimmäinen sanasi?
Ivar: Kysyessäni molemmat sanoivat, ettei muista varmasti ensimmäistä sanaa, mutta ensimmäiset yleisimmät sanat olivat mama, anna, nannaa, milan, ja isi.

2.) Varhaisin muistosi?
Ivar: En muista minkä ikäinen olin, mutta oltiin kesällä isän suvun kesähuvilalla ja Milan törkkäsi mut laiturilta järveen. Kai mä aika pieni olin, kun ainakin uimataito oli tosi vajavaista.

3.) Millainen oli ensimmäinen koulupäiväsi?
Ivar: Äidin mukaan ainakin olin tosi innoissani ja jännittynyt, ja kai se aika jännittävää vielä sillon oli nii paljo opittavaa ja uusia ihmisiä.

4.) Lapsuuden haaveesi?
Ivar: Olla yhtä rohkea kuin Milan ja omistaa karkkikauppa!

5.) Mitä haluaisit tehdä työksesi?
Ivar: En tiiä yhtään, kai jotain mikä liittyy siihen missä olen hyvä. Ainakin tatuoiminen on viimaikoina vaikuttanut kiinnostavalta.

6.) Kerro lyhyesti perheestäsi?
Ivar: Olen tällä hetkellä perheeni keskimmäinen lapsi, äitini ja isäni päätyivät yhteen isän pamautettua äidin vahingossa paksuksi. Sitten Milan ja Mihail synty, ja hupsistavaan niin minäkin. Jossain vaiheessa myös Lesya syntyi, sen jälkeen isä ja äiti menivät naimisiin, ja no nyt äiti odottaa taas kahta lasta. Ja Milan on kuollut.

7.) Haluaisitko (lisää) lapsia?
Ivar: Mä pidän kyllä lapsista, mutta ei musta varmaan olisi huoltajaksi.

8.) Mottosi?
Ivar: Ei mulla taida oikein olla.

9.) Kaikki kuolevat joskus; miten haluaisit kuolla?
Ivar: Ei sillä tavalla niin väliä, mutta kuhan kuolisin onnellisena ja tyytyväisenä elämääni ni.

10.) Paras vuosi elämästäsi?
Ivar: Vielä edessä päin.